Ekarängskolan
- Koulu vihittiin käyttöön vuonna 1967
- Sijaitsee Hultan kaupunginosassa Boråsissa
- Noin 300 oppilasta ja 60 opettajaa
- Oppilaat ovat 6–12-vuotiaita
Huono sisäilma ei ole harvinaista vanhoissa koulurakennuksissa. Osassa Ekarängskolania ongelmat aiheutuivat puutteellisesta salaojituksesta yhden rakennuksen ympärillä. Vettä tunkeutui osaan tiloista, minkä seurauksena kellarikerroksessa sijaitsevasta tekstiilityöluokasta löytyi muun muassa homeitiöitä. Ongelmia havaittiin myös lähellä olevassa puukäsityöluokassa.
Ihottumaa silmien ympärillä ja homekasvustoa tekstiilikaapissa
Tekstiilityön opettaja Malin Lindstrand kertoo sisäilman rajusta huononemisesta viimeisen viiden vuoden aikana.
”Ongelmat ilmaantuivat hiipien. Minulle se merkitsi ihottumaa silmien ympärillä ja epämukavuutta homeen ja kellarin hajusta johtuen. Lisäksi kaapeissa, joissa varastoimme tekstiilejä, oli vahvaa homekasvustoa ja jouduimme heittämään pois paljon materiaalia. Kuplat seinämaalin alla, irronnut maali ja vesi lattian alla olivat selviä todisteita siitä, että sisäilma ei ollut hyvä. Ensimmäinen yritys, jolloin tehtiin salaojitus talon toiselle puolelle, ei vaikuttanut merkittävästi. Kun toinenkin puoli oli salaojitettu, kosteuden tulo seinille alkoi vähentyä", Malin sanoo.
Keväällä 2020 isännöitsijä Vesa Myllylä Boråsin kaupungilta otti yhteyttä Genanon sisäilma-asiantuntijaan Daniel Bengtsoniin. Kun laajemmasta peruskorjauksesta päätettiin, haluttiin selvittää, voisiko ilmanpuhdistus parantaa henkilöstön olosuhteita vuoden päästä tapahtuvaa kunnostusta odottaessa.
”Otimme näytteitä ilmasta, jotka vahvistivat, että tekstiilityöluokan sisäilmassa oli homeitiöitä. Arvioni mukaan alakerrassa tarvittiin 10 ilmanpuhdistinta. Ilmanpuhdistimet sijoitettiin muun muassa käsityöluokkiin, kokoushuoneisiin, taukohuoneisiin ja käytäville”, Daniel kertoo.
"En olisi voinut jatkaa työskentelyä ilman ilmanpuhdistimia"
Kun ilmanpuhdistimet otettiin käyttöön, koulun henkilökunta huomasi ilmanlaadun parantuneen välittömästi. Tämän vahvistaa myös koulun työsuojeluvaltuutettu Marika Johansson.
”Olin huomannut epämiellyttävää hajua muutaman kuukauden ajan. Opettajat, jotka työskentelivät tiloissa, olivat huolissaan siitä, että huono sisäilma vaikuttaisi heidän terveyteensä. Ilmanpuhdistimien avulla ilma parani huomattavasti ja myös epämiellyttävä haju hävisi. Myös opettajat olivat tyytyväisiä, mikä on tietysti tärkeää, sillä kyse on heidän päivittäisestä työympäristöstään.”
Yksi tyytyväisistä opettajista oli Malin Lindstrand.
”Ilman ilmanpuhdistimia en olisi voinut jatkaa työskentelyä tiloissa. Kesti hetken, ennen kuin pääsin eroon silmieni ympärillä olevista ongelmista, mutta sisäilman paraneminen oli heti havaittavissa.”
Malinin työtoveri Roger Falk opettaa puukäsityötä Ekarängskolanissa.
”Huomasimme muutaman vuoden ajan merkkejä siitä, että sisäilma ei ollut hyvä. Reagoimme toisinaan kellarimaiseen hajuun, ja jotkut oppilaat valittelivat siitepölyallergian kaltaisista oireista oltuaan puutyöluokassa. Minulla oli myös pitkään kollega, joka sai siitepölyallergian oireita ympäri vuoden, mitä yleensä tapahtuu vain keväisin ja kesäisin.”
Välitön vaikutus sisäilmaan
Roger oli varsin tyytyväinen, kun keväällä 2020 päätettiin laajasta remontista ja ilmanpuhdistimien asennuksesta.
”Ilmanpuhdistuksen välitön vaikutus oli kellarimaisen hajun häviäminen. Me, jotka työskentelemme tiloissa, olemme todella arvostaneet tätä teknologiaa. ”
Aikana, jolloin infektioiden leviämisriskistä keskustellaan intensiivisesti monissa kouluissa, ilmanpuhdistus on tullut ajankohtaiseksi mahdollisena ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Roger sanoo, että Covid-19 on tehnyt kiireisistä koulupäivistä vieläkin tiukempia, ja että pandemia on johtanut moniin keskusteluihin.
”Ilmanvaihto, lämpimän ja raikkaan ilman puuttuminen ovat olleet toistuvia puheenaiheita keskusteluissa. Emme ole puhuneet tarkemmin ilmanpuhdistimien tuomasta lisääntyneestä turvallisuudesta, mutta ilmoitettuamme opiskelijoille ilmanpuhdistimista, he pitivät sitä suurena plussana, että ilma puhdistetaan viruksista."
Lattiaremontilla koneellisesti ilmastoitu alipainelattia
Sisäilman nopea parantuminen ilmanpuhdistimilla johti päätökseen, että ne ovat toiminnassa vuoden ajan kesään 2021 saakka. Silloin aloitettaisiin laaja kunnostustyö, jonka tarkoituksena on poistaa huonon sisäilman syyt kokonaan. Vaurioituneet lattiat korvattaisiin koneellisesti ilmastoidulla alipainelattialla.
Tämän tyyppiset lattiat asennetaan usein ratkaisemaan kosteus-, home- ja hajuongelmia 60- ja 70 -luvun rakennuksissa. Siihen aikaan betonilaatat valettiin suoraan maahan ja ojitukset ja eristykset olivat usein riittämättömiä. Koneellisesti ilmastoituun lattiaan luodaan tila, johon muodostuu alipaine tuloilman ja poistoilmapuhaltimen avulla. Ilmavirta jaetaan ilmakanavien kautta, jolloin sisäilmaa saastuttavat kosteus, hajut ja päästöt poistuvat.
"Ilmanpuhdistus antoi meille aikaa suunnitella ja valmistautua"
Isännöitsijä Vesa Myllylä on iloinen tehdystä investoinnista ja yhteistyöstä Daniel Bengtssonin ja Genanon kanssa.
”Olen tehnyt yhteistyötä Danielin kanssa aiemmissa projekteissa, kun työskentelin toisessa kunnassa. Se toimi nyt yhtä sujuvasti kuin silloin, ja ilmanpuhdistus on ollut meille erittäin tärkeää. Osittain siksi, että sisäilma parani nopeasti, mutta myös siksi, että pystyimme ajoittamaan remontin kesäkuukausiksi, jolloin koulussa ei ole toimintaa. Olemme myös olleet tarkkoja kommunikoidessamme kunnostussuunnitelmista opettajien kanssa - kaikki ovat olleet tyytyväisiä, mikä on tietysti positiivista ”, Vesa sanoo.
Daniel Bengtsson uskoo tehdyn remontin osoittavan, että rajuja hätätoimenpiteitä ei aina tarvita.
”Olemme osoittaneet, että ilmanpuhdistuksella voidaan parantaa sisäilma nopeasti silloin kun odotetaan perusongelmien korjaamista. Tällä tavalla luodaan olosuhteet hyvin harkituille kunnostustöille, jotka todella tuovat kestäviä tuloksia”, Daniel päättää.
Ekarängskolan Hultan alueella Boråsissa rakennettiin vuonna 1967
.png)