Sanotaan, että on huonoa bisnestä olla huomioimatta energiansäästöjen vaikutuksia. Lamit Oy:n toimitusjohtaja ja energia-alan asiantuntija Ari Järvinen kehottaa artikkelissaan huomioimaan ja laskemaan ilmanvaihtokoneiden ja ilmanvaihtolaitosten energiankulutusmäärät. Sen avulla pystytään säästämään isoja summia vuodessa.

Ilmanvaihtotapa vaikuttaa ilmanvaihtokoneen valintaan

Ilmanvaihtolaitos tarkoittaa rakennukseen suunniteltua ja asennettua kokonaisuutta, jolla likainen sisäilma johdetaan sisältä ulos ja sisään johdetaan uutta ulkoilmaa. Ilmanvaihtolaitokseen kuuluu ilmanvaihtokone, joita on saatavilla erilaisia. Valintaan vaikuttaa ilmanvaihtotapa:

Painovoimainen ilmanvaihto toimii lämpötilaerojen avulla pelkillä kanavilla, joten ilmanvaihtokonetta ei tarvita.

Hengittävä ratkaisu on eri asia kuin painovoimainen ilmanvaihto, sillä hengittävä rakenne ei puhalla ilmaa liikkeelle, hengittävyys on lähinnä kosteustekninen ratkaisu.

Poistoilmanvaihdossa poistopuhaltimena toimii yleensä huippuimuri katolla, jolloin tuloilma tulee jotain järjestettyä tai järjestämätöntä reittiä pitkin sisään.

Tulo-poistoilmavaihdossa tulo- ja poistoilmalle on järjestetty omat puhaltimensa ja reittinä toimii kanavistot. Tuloilma siirretään tarkasti haluttuun tilaan, ja poistoilma poistetaan sieltä, missä poistoa eniten tarvitaan. Koneellisesti toimiva tulo-poistoilmavaihto on siten vaihtoehdoista toimivin ratkaisu.

Toiminnallisuus voidaan todistaa säädöillä ja mittauksilla jokaisessa ratkaisussa. Selvää on, että kohdentava tulo-poistoratkaisu antaa tarkimmat lopputulokset.

Poistoilmanvaihto soveltuu lähinnä varastojen tyyppisiin kohteisiin, kun tuloilmaa ei tarvitse lämmittää tai muuten ohjata. Erilaisia raitisilmalaitteita on saatavilla, mutta oleskelutiloihin ne ovat varsin toimimaton ratkaisu vedon tunteen ja lämpötilan heikon säädeltävyyden vuoksi.

Tulo-poistoilmanvaihtolaitoksilla voidaan saavuttaa monipuolisimmat ja parhaat sisäilmaolosuhteet, joita ovat mm.:

• huonelämpötila
• ilman lämpötila
• puhalluslämpötila
• kosteus
• ilman liike (vetoisuus)
• CO2-pitoisuus
• pienhiukkaset
• paine-erot kanavistoissa sekä huonetiloissa
• hajut sekä haihtuvat kaasut

Sisäilmaolosuhteiden terveysvaikutuksista voit lukea lisää sisäilmaoppaastamme. 

Lämmön talteenotto on kehittynyt huomattavasti

Ilmanvaihtokoneiden kehityksessä suuri askel viime vuosina on ollut lämmön talteenoton (LTO) parantuminen. Poistettavasta sisäilmasta saadaan jopa yli 80% otettua talteen, ja siirrettyä tuloilman lämmitykseen. Ratkaisut ovat lisäksi hyvin yksinkertaisia ja toimivia, ne kestävät hyvin ilmanvaihtokoneen toiminta-ajan, kunhan niitä huolletaan asianmukaisesti. LTO:n jälkeen lämmitettävää energiaa eli ostoenergiaa tarvitaan vain n. 20% verrattuna ilman LTO:ta toimiviin ilmanvaihtolaitoksiin.  Uudet ilmanvaihtokoneet toimivat keskimäärin noin 50-60% LTO:n vuosihyötysuhteella.

Energiatehokkuus koostuu lämmitysenergian ja sähköenergian kulutuksesta

Lämmitykseen vaikuttaa LTO-järjestelmän tehokkuus. Hyvällä LTO-laitteistolla saadaan takaisin koko ilmanvaihtolaitoksen rakentamiskustannukset. LTO-laitteisto on rakennusmääräysten mukainen vaatimus uusien ilmanvaihtojärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Energiatehokkuus on osoitettava rakennuslupaa haettaessa energiaselvityksellä.

Sähkönkulutus syntyy ilmanvaihtokoneessa pyörivien yleensä kahden puhaltimen moottorin ja näiden apulaitteiden toimiessa jopa 8760 h/vuosi, eli jatkuvasti. Sähkötehokkuus ilmaistaan ominaissähkönkulutuksella, jonka mittarina esitetään SFP-luku energiaselvityksessä. Puhallinmoottorit ovat myös kehittyneet huimasti viimeisinä vuosina. Vanhat puhallinmoottorit saattavat kuluttaa jopa 2 kertaa enemmän sähköenergiaa saman ilmamäärän liikuttamiseen.

Miten hankkia ilmanvaihtojärjestelmä, joka kuluttaa vähän energiaa ja tuottaa rahassa mitattavia säästöjä? 

Ilmanvaihtokoneille on olemassa pakollinen ja EU-direktiivin määräämä energiamerkki. Sen perusteella voit valita vähän kuluttavan ilmavaihtokoneen.

Mikäli teet hankintaa erikoisemmalle kokonaisuudelle kuin asunnon ilmanvaihtoon, tulee muitakin asioita harkittavaksi. Koska sisäilman tulisi olla puhdasta, mitä ulkoa tuleva ilma ei kaikissa paikoissa enää ole, sisälle puhallettava ilma täytyy suodattaa – jolloin suodatin kerää ilmasta karkeat osat aina kärpäsistä hyttysiin. Jos suodattimen hankita on tehty huolella, saadaan mekaanisilla suodattimilla enemmänkin talteen. Suodattimet jaetaan luokkiin suodattavuuden mukaisesti; SFS-EN ISO 16890 korvaa eurooppalaisen SFS-EN 779-standardin 1.2.2020 alkaen.

Ilmansuodatuksen vaihtoehdot

Kaksivaiheinen suodattaminen tarkoittaa sitä, että sinulla tulisi olla kaksi erilaista tai samanlaista suodatinta peräkkäin, kohteen mukaan. Ongelmana tässä suodatustavassa on se, että suodatin aiheuttaa nousevaa energiankulutusta puhaltimille, sillä joka hetki mekaanisesti toimiva suodatin kerää itseensä ilmasta suodatettavaa likaa, ja siksi sen painehäviö nousee jatkuvasti, kunnes jonkin ajan kuluttua painehäviö on alkuperäisestä tuplasta nelinkertaistunut. Puhaltimen sähkönkulutuksessa se tarkoittaa yli kaksinkertaista sähkönkulutusta (jos ilmamäärä halutaan pitää vakiona). Tämä nostaa myös puhaltimien SFP-lukua, joka yleisesti lasketaan vain uudelle ilmanvaihtolaitokselle.

Suodattamisen voi kuitenkin tehdä toisin. Sähköinen suodatin ratkaisee energiaongelman. Sähköisessä suodatuksessa on toinenkin hyöty: sähkösuodattimen avulla saadaan poistettua myös pienikokoiset hiukkaset (lue tästä lisää sähköisestä suodatuksesta), joiden puhallinvastus on minimaalinen. Vaikka kyseessä on sähkösuodatin, sen energiankulutus on erittäin vähäinen. Myös SFP-luku pienenee ja uudisrakennuksen energiatodistuksen energialuokka saattaa olla aiempaa parempi.

Energiansäästö pienentää päästöjä sekä kasvattaa suoraan yrityksen tulosta. On siinä käynyt niinkin, että olemme saaneet yrityksen tulosta kasvamaan yli 100% energiansäästön avulla!