Siitepölypitoisuuksien huiput näkyvät COVID-19-tartunnoissa

Kansainvälisessä tutkimuksessa¹⁾ on havaittu, että ilman korkeilla siitepölypitoisuuksilla ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys. Tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta selittyi ulkoilman korkealla siitepölypitoisuudella, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa. Suomesta tähän tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto.

Samassa tutkimuksessa tarkasteltiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta tartuntatiheyteen keväällä 2020. Kävi ilmi, että ilman rajoitustoimia suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla. 

Siitepölykausi on alkamassa – altistumista syytä vähentää

Ilmatieteen laitoksen tiedotteen²⁾ mukaan jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että siitepölylle altistuminen voi heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä viruksia vastaan. Ilmiö ei liity siitepölyallergiaan, vaan sille ovat alttiita kaikki. Siitepölykausi on pian taas alkamassa ja sen etenemiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Mikhail Sofievin mukaan siitepölylle altistumista kannattaa vähentää. 

Siitepölyn ja virusten eliminointi sisäilmasta

Vaikka siitepölyä onkin eniten ulkoilmassa, se kulkeutuu myös sisätiloihin muun muassa tuuletusaukoista, ovista, ilmanvaihdosta sekä vaatteiden mukana. Korkea siitepölypitoisuus sisäilmassa voi kasvattaa tartuntariskiä myös siten, että siitepöly toimii "kulkuneuvoina" SARS-CoV-2-viruksille. On yleistä, että virukset liikkuvat ilmassa pitkälle ja pitkiä aikoja muihin pienhiukkasiin kiinnittyneenä. On tutkittu, että ilman pienhiukkaspitoisuuden kasvu korreloi COVID-19-kuolleisuuden kanssa³⁾.

Genano-tekniikalla voidaan poistaa huoneilmasta jopa nanoluokan pienhiukkaset. Sähköinen ilmanpuhdistus siis kerää ja eliminoi sisäilmasta nämä molemmat ihmisiä sairastuttavat tekijät, siitepölyn sekä virukset. Laitteet voidaan asentaa mihin tahansa turvallista ilmaa vaativaan sisätilaan ja vaikutus ilmanlaatuun on välitön. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kerromme lisää, miten voimme auttaa organisaatiotanne terveellisen sisäilman turvaamisessa.

Lähteet: 

¹⁾ https://www.pnas.org/content/118/12/e2019034118

²⁾ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2r78Kn2g9420NKzdRZuxWA

^{3) https://projects.iq.harvard.edu/covid-pm/home}