Sisäilman laadun kokeminen on vaistonvaraista ja hyvin yksilöllistä. Kun Genanometer on näkyvällä paikalla, se tuo sisäilmanlaadun läpinäkyväksi kaikille.
Puhdas sisäilma on perusoikeus. Vietämme noin 90% ajastamme sisätiloissa ja sisäilman laadulla on suuri merkitys päiväsi tehokkuuteen ja viihtyvyyteen. Genanometer on keskeisten sisäilman laatutekijöiden mittausjärjestelmä ja indeksi, joka on luotu pitkän kokemuksemme sekä yleisesti todettujen raja-arvojen perusteella.
Genanon pitkään kokemukseen ja tietämykseen sekä globaaleihin ilmanlaatusuosituksiin perustuva ilmanlaadun kokonaisuuteen perustuva yhteenveto. Kaikki mittausarvot vaikuttavat kokonaisuuteen, missä huomioidaan sekä tilojen täyttöturvallisuus, oleskelun mukavuus että rakenteelliset tarpeet.
Suositusten mukaan toimiston tavoitelämpötila on talvella 21,5 °C ja tilakohtainen säädettävyys 20–23 °C. Koska ihmisten välillä on paljon yksilöllisiä eroja, on parhaimpiinkin lämpöoloihin tyytyväisiä enintään 85 prosenttia.
Sisäilman suhteellinen kosteusprosentti ei ole vakaana pysyvä arvo vaan alituisessa liikkeessä. Esimerkiksi 5°C lämpötilassa ilman maksimikosteussisältö on n. 4,8 g/m3 ja 20°C lämpötilassa n. 17,3 g/m3. Jos suhteellinen kosteus ilmassa on 50%, on kosteussisältö tällöin puolet maksimimäärästä eli 8,65 g/m3. Kosteusprosentti elää vuodenaikojen vaihtelussa ja kodin toimintojen myötä, joten se vaatii seuraamista ja tasapainoilua. Kesäaikaan ilma on muutenkin kosteaa, välillä jopa 70 %. Talvella yli RH 45 % kosteus voi jo aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin. Kuiva ilma ei ole haitallista rakennuksille, mutta ihmisille voi tulla oireita ilmankosteuden laskiessa alle 30 %:n
Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset ovat peräisin mm. palamisreaktioista, liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen kaukokulkeumasta, tilojen käyttäjistä, sisustusmateriaaleista ja katupölystä. Pienhiukkasten on todettu lisäävän lasten ja astmaatikkojen oireita sekä hengitys- ja sydänsairaiden sisäänottoja sairaaloihin ja kuolleisuutta. Hiukkasten aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi ei ole nykyisen tutkimustiedon perusteella määritettävissä pitoisuutta, jonka alapuolella haittoja ei esiintyisi. Ultrapienten PM1 ja pienhiukkasten (PM2.5) oletetaan olevan terveydelle haitallisimpia, koska ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin kuin suuremmat hiukkaset.
Ennen teollistumista hiili nappasi noin 0,028 prosenttia eli 280 miljoonasosaa partikkeleista (parts per million). Vuoden 2019 lopulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli keskimäärin 0,04 prosenttia eli 411 ppm. Sisäilman hiilidioksidi on pääosin peräisin ulkoilmasta, missä hiilidioksidin pitoisuus on noin 400 ppm. Sisätiloissa tärkein hiilidioksidin lähde on ihmisen hengitysilma.
Kun hiilidioksidipitoisuus nousee riittävän korkeaksi, alkaa se vaikuttaa hengityskeskukseen ja sen seurauksena hengitys kiihtyy. Liian korkea hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta, väsymystä, päänsärkyä ja näiden seuraus on vääjäämättä työtehon ja viihtyvyyden alenemisen.
Genano® and Genano Technology® are registered trademarks of Genano Ltd.
.png)
