Suomalainen Genano uskoo sisäilman puhdistuksen markkinoiden suureen kasvuun ja uudelleenjakamiseen. Covid-19 ajaa monet asiakassegmentit tarkastelemaan uudella tavalla tarpeitaan sisäilman laadun parantamiseksi. Korkia verkostonsa kanssa auttaa Genanoa rakentamaan menestystarinaa Kiinassa.
Korkia yhdessä kumppaninsa Asia Perspectiven kanssa on auttamassa Genanoa nopeaan kasvuun Kiinassa ja muuallakin Aasiassa. Vaikka käynnissä olevat toimenpiteet Kiinassa ovat hyvin konkreettisia jakelutiekumppanien valintaan ja ohjaukseen liittyviä päivittäisiä tehtäviä, taustalla on sama iso kysymyksenasettelu sisäilman puhdistamisen systeemisen kokonaisuuden kehittämisestä eri asiakassegmenteissä kuin Genanon muillakin markkinoilla. Case Genano on mielenkiintoinen yhdistelmä high techiä, asiakkaiden käyttäytymisen isoa muutosta, nopeaa kansainvälistymistä ja ellei nyt maailman, niin ainakin sen asukkaiden pelastamista
Sisäilman laatu on viime vuosina noussut terveyteen liittyvien tutkimusten myötä otsikoihin ja samalla on syntynyt nopeasti kasvava sisäilmanpuhdistuksen globaali markkina. Covid-19 nosti sisäilmaan liittyvän keskustelun toiseen potenssiin, kun selvisi, että virus leijuu ilmassa pienhiukkasten mukana ja kulkeutuessaan eri puolille sisätiloja tarttuu ehkä jopa useammin kuin lähietäisyydeltä pisaratartuntana [1]. Koronaviruksen liikkeiden ja tarttumisen analyysit ja mallinnukset ovat auttaneet meitä ymmärtämään myös muiden virusten – nykyisten ja tulevien – leviämistä sisätiloissa. Samalla ne muuttavat käsityksemme sisätilojen ilmastoinnista ja ilmanpuhdistuksesta.
Sisäilman laatuun vaikuttavat erilaiset fysikaaliset tekijät, kuten lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, veto ja melu, sekä monet kaasumaiset tai hiukkasmaiset epäpuhtaudet. Kaasumaisista epäpuhtauksista yleisesti tunnettuja ovat esimerkiksi haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), formaldehydi, häkä, hiilidioksidi ja radon. Hiukkasmaisia epäpuhtauksia ovat pienhiukkaset, erilaiset kuidut ja allergeenit sekä lukuisa joukko erilaisia mikrobeja – bakteereita, sieniä, viruksia ja alkueliöitä. [2]
Hengittäminen on yllättävän vaarallista – sisäilman laatua uhkaavat pienhiukkaset ja mikrobit
Pienhiukkaset ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia ilmakehässä leijuvia kiinteitä hiukkasia, jotka hengitysilmaan joutuessaan tunkeutuvat keuhkorakkuloihin. Pienhiukkaset kulkeutuvat rajojen yli ilmansaasteiden muodossa ja syntyvät kotoperäisesti liikenteestä, energiantuotannosta ja puun polttamisesta. Ne aiheuttavat globaalisti vuosittain yli 4 miljoonaa kuolemaa [3]. Hiljattain tehdyn arvion mukaan koronavirus aiheutti saman määrän kuolemia ensimmäisen 12 kuukauden aikana [4]. Ei siis ole yhdentekevää, miten ulkoilmasta tulevat pienhiukkaset suodatetaan kodeissa.
Mikrobeista ei ole Suomessa puhuttu juurikaan sisäilman yhteydessä hometta lukuun ottamatta. Mikrobit ovat meille myös välttämättömiä esimerkiksi immuunijärjestelmän kehittymisessä. Sisäympäristön pääasiallinen bakteerilähde on ihminen itse [2]. Virukset ovat toki meille tuttuja influenssaepidemioista, mutta sisäilman laatuun niitä ei ole aktiivisesti yhdistetty. Covid-19 muutti tämän ja teki samalla suomalaisesta Genanosta maailmalla tunnetun ja nopeasti kasvavan yrityksen.
”Koronapandemia on saanut monet tarkastelemaan uudella tavalla tarpeitaan sisäilman laadun parantamiseksi.”
Genanon ilmanpuhdistusteknologia: Eristä ja tuhoa
Genanon käyttämän teknologian juuret ovat suomalaisen yliopistomaailman hiukkasfysiikan tutkimuksessa 60-luvulla. Tarinan mukaan viisaat professorit puolivahingossa ampuivat kehittämällään ionipyssyllä täyteen tuhkakuppiin ja ihmetellessään huoneessa harmaana leijuvaa hiukkaspilveä pohtivat, voisiko hiukkasten ionisoinnin tehdä suljetussa tilassa hallitun prosessin avulla. Teknologiaa lähti kehittämään maineikas keksijä Veikko Ilmasti, joka tunnetaan myös yhtenä Suomen nuorimmista sotaveteraaneista.
Genano on kehittänyt teknologiaansa ja sitä hyödyntäviä laitteita jo pitkään. Yhtiö on tuonut ilmanpuhdistusteknologiaa täydentämään kehittynyttä softwarea, data-analytiikkaa ja uudenlaisia jatkuvan palvelun malleja sekä rahoitusratkaisuja. Yhtiön myynti ja kannattavuus on kehittynyt viime vuosina hyvin, mutta vasta koronapandemia nosti Genanon sisäilman puhdistuksen ja virusten aiheuttamien epidemioiden vastaisen kamppailun kansainväliseen etulinjaan.
Genanon laitteet imevät huoneen sisäilman, ionisoivat alhaisen lämpötilan plasmateknologialla siinä olevat hiukkaset ja tappavat kaiken eloperäisen. Teknologia kykenee käsittelemään jopa 0,003 mikrometrin eli 3 nanometrin kokoisia hiukkaisia. Se pystyy tuhoamaan useiden muiden ilmanpuhdistusteknologioiden ulottumattomissa olevat pienet virukset.
Koronapandemian jälkeisessä maailmassa puhtaasta sisäilmasta tulee perusedellytys
Viime kuukausina valtavirtamedioissa on julkaistu useita artikkeleita, jotka antavat viitteitä siitä, että Covid-19:n jälkeisessä maailmassa ollaan aiempaa tarkempia sisäilman laadusta. Helsingin Sanomissa julkaistiin maaliskuun alussa laaja ”Virus ilmassa”-juttu, jossa havainnollistettiin, miten suomalaiset tutkijat olivat mallintaneet viruksen leviämistä ilmateitse ravintolassa. Jutun johtopäätös oli, että sisätilojen suurta tartuntariskiä voi pienentää parantamalla ilmanvaihtoa ja käyttämällä ilmanpuhdistimia. [5]
New York Times esitteli helmikuussa paikallisesta koulusta vastaavan analyysin, joka havainnollisti, miten virusta sisältävä hiukkaspilvi kulki tautia potevan oppilaan tuolilta eri puolille luokkahuonetta. Johtopäätökset olivat yksi yhteen HS:n jutun kanssa. [6]
Harvard Business School julkaisi 8.3.2021 mittavan katsauksen Covid-19:n ja etätyön vaikutuksista tulevaisuuden työpaikkaan. Artikkelin mukaan johtajien on osoitettava aitoa välittämistä työntekijöistä ja pidettävä huolta heidän fyysisestä ja henkisestä terveydestään. Heidän tulee kyetä vastaamaan konkreettisella ja uskottavalla tavalla nykyisten ja tulevien työntekijöiden kysymykseen: ”Miten sinä suojelet minun terveyttäni?”. [7]
Genanon teknologialle on tänään kysyntää erityisesti terveydenhuollossa, jossa on sekä runsaasti tietoa sisäilman merkityksestä terveydelle että paljon pelissä toiminnassaan. Mutta muut segmentit tulevat nopeasti perässä. Jatkossa sisäilman laatuun liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaalivia ratkaisuja korostavat vuokralaisista kilpailevien kiinteistöjen omistajien lisäksi erityisesti työnantajat. Kuten Harvard Business Schoolin artikkeli osoittaa, terveellisestä sisäilmasta on tulossa välttämätön reunaehto vastuulliselle työpaikalle. Koronapandemian jälkeisessä maailmassa sisäilma saattaa vaikuttaa päätöksiimme laajemminkin: missä asioimme, miten matkustamme, missä asumme. Covid-19 opettaa meitä vaatimaan enemmän ja esittämään sama kriittinen kysymys työantajien lisäksi myös kaikille palveluntarjoajille: ”Miten sinä suojelet minun terveyttäni?”
Suomi on hyvä harjoittelualue, mutta kisa käydään maailmalla
Case Genano on mielenkiintoinen yhdistelmä high techiä, asiakkaiden käyttäytymisen isoa muutosta, nopeaa kansainvälistymistä ja ellei nyt maailman, niin ainakin sen asukkaiden pelastamista.
Genano on jo saavuttanut Suomessa vakiintuneen aseman ja nyt tähtäimessä on pääsy maailmanliigaan suurilla kansainvälisillä markkinoilla. Vienti länteen on lähtenyt liikkeelle vauhdilla, ja yritys on löytänyt hyviä jakelutiekumppaneita useista maista vastaamaan nopeasti kasvavaan kiinnostukseen uusien ratkaisujen löytämiseksi Covid-19:n jälkeisessä maailmassa.
Lue lisää Asia Gatewaystä täältä: https://www.korkia.fi/asia-gateway/
Artikkelissa käytettyjä lähteitä:
1. Helsingin Sanomat, 27.5.2020, Essi Sutinen, ”Suomalaistutkimus: Koronavirus leviää sisäilmassa jo pelkällä puhumisella”
2. THL: Mitkä tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun?
3. Chest Journal, 1.2.2019, ”Air Pollution and Noncommunicable Diseases, A Review by the Forum of International Respiratory Societies’ Environmental Committee, Part 1: The Damaging Effects of Air Pollution”, vol. 155, issue 2, pp. 409-416
4. Yle 16.3.2021 “Maailmalla suuri osa koronakuolemista jää yhä piiloon”, perustuu Ariel Karlinskyn ja Dmitry Kobakin vielä vertaisarvioimattomaan tutkimukseen ”The World Mortality Dataset: Tracking excess mortality across countries during the COVID-19 pandemic”, 21.1.2021
5. Helsingin Sanomat, 9.3.2021, Mikko Puttonen, ”Virus ilmassa”
6. New York Times, 26.2.2021, Nick Bartzokas, Mika Gröndahl, Karthik Patanjali, Miles Peyton, Bedel Saget ja Umi Syam https://www.nytimes.com/interactive/2021/02/26/science/reopen-schools-safety-ventilation.html
7. HBS Working Knowledge, (useita kirjoittajia) 8.3.2021 https://hbswk.hbs.edu/item/covid-killed-the-traditional-workplace-what-should-companies-do-now
.png)