<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Ilmavälitteisten tartuntojen vähentäminen perusterveydenhuollossa

 

Ihmiselle uusi koronavirus levisi pandemiaksi alkuvuodesta 2020.  Tauti aiheuttaa hengitystie- ja suolisto-oireita sekä yleisinfektion tavoin lihassärkyä ja päänsärkyä.  Useimmilla sairaus on lievä mutta pienellä osalla tartunnan saaneista oireet ovat vakavia: varmistetuista tartunnansaaneista noin 5 % on kuollut maaliskuun lopun tilastojen mukaan. Korkea ikä ja immuniteettia heikentävät perussairaudet altistavat vakavammalle infektiolle.

 

Rajoitukset, suojaimet ja hygienia

 

Pandemia on saanut ihmiset ympäri maailman tietoisiksi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.  Lisäksi pitkään lähinnä Aasian maiden erikoisuudeksi mielletty nenäsuumaskien käyttö on nyt otsikkojen aihe myös muualla maailmassa.  Kasvomaskin pakollinen käyttö tai sen ehdottaminen koettelee yksilöllisyyteen ja avoimuuteen tottunutta länsimaalaista mutta vaihtoehdot yhteiskunnan lamauttamiselle erilaisten liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten sijaan alkavat olla haluttuja.  

 

Rajoitukset, suojaimet ja hygienia perustuvat yhteen ja samaan logiikkaan: virukset ovat robottimaisella tehokkuudella kohteesta toiseen siirtyviä ja itseään monistavia partikkeleita ja niiden siirtyminen on katkaistava sillä tapahtumaketjua kohteessa, eli tässä tapauksessa ihmisessä, ei kyetä pysäyttämään eikä ilman tehokkaita rokotteita ehkäisemään. Yhteiskunta tarvitsee keinoja ilmavälitteisten sairauksien sammuttamiseen ja rokotteiden odottaminen on pitkäpiimäistä touhua, joka voi viedä vuosia.

 

Pisaratartunta vai ilmateitse levittäytyvä tauti?

 

Monet sairaudet tunnetaan niiden kyvystä levitä ilmavälitteisesti. Erilaiset rokkosairaudet ja hinkuyskä ovat niistä esimerkkejä, mutta niiden suhteen ihmiskunnalla on ollut aikaa kehittää elimistön tasolle tuotavia ehkäisyjä rokotteiden muodossa. SARS ja sen sisarsairaudet MERS ja nykyinen muunnos Sars-Covid-19 aiheuttavat päänvaivaa niiden leviämisen kannalta. 

 

Riittävä pisarasuojautuminen tiedostetaan, mutta puolentoista metrin tai kahdenkaan turvaetäisyydet eivät ehkä riitä, jos henkilö liikkuu ja hengittää tavallista raskaammin esimerkiksi juostessaan. Lisäksi on tilanteita, joissa etäisyyttä ei voida pitää, kuten hoitoalan ja varhaiskasvatuksen tehtävissä, ja toimenpiteitä, joissa ilmaan siirtyy tavallisia pisaroita pienempiä nestehiukkasia. Tällaiset aerosolimaiset hiukkaset voivat siirtyä ainakin samassa tilassa pidemmän matkan ja Kiinasta on raportoitu tapauksia, joissa SARS on levinnyt mahdollisesti ilmastoinnin välityksellä huoneesta toiseen.

 

Eristyshuoneiden ja ilmanpuhdistuksen tarve perusterveydenhuollossa

 

Perusterveydenhuollossa on tavanomaisesti käytössä eristyshuoneet vuodeosastoilla ja henkilökunnalla suojaimet, joilla teho on vaativaa kirurgista luokkaa FFP3.  Voidaan ajatella, että suoraa hoitotyötä tekevät työntekijät ovat suojattuja ja yhden hengen huoneissa olevat potilaat eivät levitä sairauttaan laajemmalti. Kuitenkin tässä on mahdollisesti viruksen mentäviä aukkoja – normaalisti potilashuoneita ei ole perusterveydenhuollossa alipaineistettu eikä varustettu omalla ilmanpuhdistuksella tai sulkutilalla. Tällaiset vaativan tason eristyshuoneet löytyvät yleensä vain keskussairaalatasoisista infektio- tai keuhkosairauksien yksiköistä.  

Kuitenkin sanonta, jonka mukaan täydellinen on hyvän pahin vihollinen, pätee myös tässä: aerosolivälitteisten sairauksien leviämistä voisi ehkäistä parantamalla huoneiden ilmanpuhdistusta ja ilmastoinnin kokonaisuutta suunnittelemalla, vaikkei huoneista sairaalatasoisia eristyshuoneita tulisikaan. Ainakin henkilökunta samassa huoneessa altistuisi mahdollisesti pienemmälle määrälle virusaerosolia, jos potilaalle annetaan lääkettä spiralla tai tehdään limaimuja. 

 

Suomessa on tehokas ja laadukas terveydenhuolto ja hoidon porrastus normaalioloissa takaa sen, että potilas saa sekä sairautensa että eristystarpeensa mukaisesti hoitoa asianmukaisessa paikassa.  Kuitenkin 2000-luku on tuonut toistuvasti esiin uusien pisara- ja ehkä ilmavälitteisten sairauksien todellisuuden, ja siinä on paikkansa myös hengitysilman epäpuhtauksien vähentämiselle.  

Uutta on myös sairauksien aiheuttama työturvallisuuden aspekti: miten saadaan sairaalasta turvallinen paikka sekä siellä oleville potilaille että henkilökunnalle, joka heitä hoitaa? Tulisiko terveyskeskuksen sisäilmalle luoda oma uusi standardi – riittävän puhdas ilma? 

Lue lisää tutkimustuloksista

Lataa englanninkielinen Research Tests and Results of Genano air Decontamination Solutions.