<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Tiedätkö, mitä reittejä pitkin sairaalainfektiot leviävät terveydenhoidon tiloissa

 

Sairaalainfektiot, jotka kehittyvät sairaalahoidon seurauksena, tai joita aiheuttavat sairaalahoidon aikana saadut mikrobit tai virukset saattavat kulkeutua useita eri reittejä pitkin: kontaktin, pisaratartunnan, ilman, veden, ruuan tai taudin levittäjän – joka kantaa ja levittää tarttuvia taudinaiheuttajia – kautta, tai veren mukana.

 

Tartuntatavat jaetaan suoriin ja epäsuoriin. Taudinaiheuttajan suora tartuntatapa tarkoittaa tartuntaa potilaasta iho- tai limakalvokontaktin välityksellä toiseen ihmiseen. Potilaiden välisten tartuntojen lisäksi epäpuhtaudet voivat levitä hoitohenkilökunnan, harjoittelijoiden ja vierailijoiden välityksellä.

 

Epäsuorassa tartunnassa taudinaiheuttaja välittyy jostain muusta lähteestä sairaalassa kulkeutuen potilaaseen. Tartunnan lähde voi olla saastunut vesi, ruoka tai huonosti desinfioidut pinnat, huonekalut tai potilaaseen kytketyt laitteet, joita siirretään potilaalta toiselle. Yksi tartunnan lähde voi olla tarttuvan taudinaiheuttajan levittäjä, jonka mukana infektio leviää potilaaseen. Yksi tällaisista levittäjistä on epäpuhdas sisäilma. Sen mukana kulkevat epäpuhtaudet voivat olla lähtöisin tiloissa olevista ihmisistä, tai jopa rakennuksen seinistä ja rakenteista, kuten esimerkiksi huonosti puhdistetuista ilmanvaihtokanavista.

Potilaiden välinen, potilaiden ja terveydenhuoltohenkilökunnan välinen kontakti, sekä terveydenhuoltohenkilökunnan välillä leviävät patogeenit ovat yksi huomattavimmista sairaalabakteerien leviämisreiteistä, mistä sairaalainfektiot saavat alkunsa. Toinen, ei niinkään huomioitu leviämisreitti on sisäilma. Tarkkaan mietitty kuvaus ja kvantifiointi leviämisreiteistä sairaaloissa tarjoaa tärkeää tietoa sairaalainfektioiden epidermiologiasta.

 

Nanokokoiset hiukkaset voivat pysyä ilmassa pitkiä aikoja, aiheuttaen huomattavia haasteita sairaalainfektioiden hallinnassa

 

Ilmateitse leviävässä tartunnassa mikrobit kulkeutuvat pieninä pisaroina – erityisesti yskiessä tai aivastaessa, pölynä tai hilseenä. Ilman kiertäessä ultrapienet partikkelit tai mikrobit pysyvät ilmassa pitkä aikoja, leviten nopeasti tiloista toisiin. Mikrobit voivat levitä ilmankierron mukana pitkiäkin matkoja, päätyen ihmisten limakalvoille. Hengityselimiin päätyvien virusten on huomattu olevan merkittäviä taudinaiheuttajia, sillä niiden leviämistiet eivät perustu suoraan kontaktiin, vaan ne kulkeutuvat merkittäviä matkoja paikasta toiseen. Erityisesti ultrapienet pisarat (keskimääräinen halkaisija, <5 μm) saattavat kulkeutua hyvinkin pitkiä matkoja. Ottaen huomioon sen, miten helposti ne pääsevät leviämään, sekä niiden kohtalaisen lyhyet itämisajat, tämänkaltaiset mikrobit saattavat aiheuttaa hankalia sairaalainfektioita.

 

Potilas, jolla epäillään, tai tiedetään olevan infektio, mikä leviää ilmateitse, aiheuttaa potentiaalisen riskin muille potilaille ja henkilökunnalle, sekä saattaa toimia sairaalainfektion lähteenä, sillä mikropartikkelit voivat leijua ilmassa pitkään, ja matkata pitkiä etäisyyksiä tiloissa. Tietoisuus potentiaalisesta riskistä ja ymmärrys taudinaiheuttajasta ja sen leviämistavoista saattaa nopeasti johtaa tarpeeseen eristää potilas välittömästi. Koska sairaalainfektiot ja epidemiat ovat mahdottomia ennustaa etukäteen, aiheuttavat infektioepäilyt tilanteiden mukaan vaihtelevan tarpeen eristyshuoneille. Näissä tapauksissa on olennaista, että käytettävissä on alipaineistettu eristyshuone mikrobien leviämisen estämiseksi.

 

Ihannetapauksessa tartunnan saaneet potilaat sijoitetaan eri huoneisiin, joissa olisi oma, hoitohenkilökunta. Todellisuudessa vuodepaikkojen ja hoitohenkilökunnan vähyys johtaa yleensä kompromisseihin. Käytössä voi olla osaston osa tai osia, jolloin on vaikeaa varmistaa, että infektioiden hallintaan liittyvää ohjeistusta pystytään noudattaa käytännössä. Tämä koskee erityisesti ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia.  

Torjuntastrategioiden ja varotoimenpiteiden merkitys ilmateitse tarttuvien infektioiden ehkäisyssä

 

Sairaalainfektioita torjutaan pitkälti toimenpitein, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon tartuntojen mahdollisista leviämisreiteistä. Tartuntareittien ja mahdollisten tartuntalähteiden tarkka kuvaaminen on olennaisen tärkeää, koska sen avulla voidaan ymmärtää tartuntadynamiikka ja suunnitella asianmukaiset torjuntatoimenpiteet.

 

Sairaalaympäristöön liittyvät toimenpiteet kokonaisuutena ovat ensisijainen tapa suojata potilaita ilmateitse leviäviltä taudinaiheuttajilta. On tärkeätä, että ilmateitse leviävien tartuntojen leviämisen ja estämisen osalta ohjeistusta ei laiminlyödä. Henkilönsuojaimet suojaavat hoitohenkilöstöä patogeeneille altistumiselta, mutta ne yksin eivät riitä, koska niiden avulla ei voida suojella immuunipuolustukseltaan heikkoja potilaita ilmateitse tarttuvilta infektioilta. Ilmanpuhdistus on tehokkain tapa torjua ilmateitse tarttuvia infektioita ja estää sairaalainfektioiden leviäminen ja epidemiat.

 

Sisäilman puhdistus on tehokas tapa eliminoida ilmateitse leviävät patogeenit, ja hallita infektioiden leviäminen. Mikäli toimintaperiaatteena on kokonaisvaltainen tartuntatautien hallinta ja estäminen, molemmat toimintatavat tulisi kuulua sairaalan rutiineihin, kun mietitään ennaltaehkäisevää käytäntöä ja varotoimenpiteitä ilmateitse leviävän sairaalainfektion estämisessä.

Tutustu tarkemmin tutkimustuloksiin

Lataa Research Tests and Results of Genano air Decontamination Solutions