Kasvihuonekaasut ovat kasvihuoneilmiötä aiheuttavia aineita. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimpiä niistä ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O). Näiden lisäksi monet ihmisen valmistamista kemikaaleista ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, tärkeimpiä kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br). Kaasujen haitallisuutta arvioidaan niiden elinajalla ja kaasun lämmityspotentiaalilla. Osa kaasuista vaikuttaa suoraan kasvihuoneilmiöön, osa epäsuorasti.
Kasvihuonekaasujen elinaika ilmakehässä sekä niiden lämmityspotentiaali
Myös vesihöyry on kasvihuonekaasu ja se on tärkein luonnollisen kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Se nostaa maapallon pintalämpötilaa 21 asteella. Hiilidioksidin vaikutus luonnollisella pitoisuudella on 7 astetta ja muiden kasvihuonekaasujen yhteensä 5 astetta.
Kaasuja vertailtaessa yksikkönä käytetään lämmityspotentiaalia (global warming potential, GWP), joka mittaa kaasun aiheuttamaa lämmitysvaikutusta hiilidioksidiin verrattuna massayksikköä kohti 20 tai 100 vuoden aikana.
Kaasu |
Elinaika (v) |
GWP 20 v |
GWP 100 v |
| Hiilidioksidi | 50 - 200 | 1 | 1 |
| Metaani | 12 | 72 | 25 |
| Dityppioksidi | 114 | 310 | 298 |
| HFC:t | 1,4 -270 | 437 - 12 000 | 124 - 14 800 |
| PFC:t | 2 600 - 50 000 | 5 210 - 8 630 | 7 390 - 12 200 |
| SF6 | 3 200 | 16 300 | 22 800 |
| CFC:t | 45 - 1700 | 5 310 - 11 000 | 4 750 - 14 400 |
| HCFC:t | 1,3 - 17,9 | 273 - 5 490 | 77 - 2 310 |
| Halonit | 16 - 65 | 3 680 - 8 480 | 1 640 - 7 140 |
Lähde: IPCC 2007
Epäsuorasti vaikuttavat kaasut
Kasvihuonekaasut pidättävät osan auringon lämmöstä ilmakehässä ja näin edistävät ilmastonmuutosta. Osa kaasuista vaikuttaa ilmastonmuutokseen epäsuorasti:
- typen oksidit (NOx), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) ja hiilimonoksidi (CO) reagoivat ilmakehässä muodostaen alailmakehän otsonia
- hiilimonoksidi (CO) reagoi ilmakehässä synnyttäen hiilidioksidia
- haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) muodostavat metaania ja vesihöyryä
- rikkidioksidi (SO2) reagoi ilmakehässä muodostaen viilentäviä sulfaattiaerosoleja
- typen oksidit ja rikkidioksidi muodostavat aerosoleja, jotka lisäävät pilvenmuodostusta. Tämä mahdollisesti viilentää ilmastoa enemmän kuin lämmittää
Ilmastoa lämmittäviä kaasuja ovat hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Rikkidioksidi (SO2) puolestaan viilentää ilmastoa.
Epäsuorasti vaikuttavien kaasujen lämmityspotentiaalin hiilidioksidiin verrattuna (GWP)
Kaasu |
Elinaika (v) |
GWP 100 v |
| Hiilimonoksidi (CO) | 0,08 - 0,25 | 40 603 |
| Typen oksidit (NOx) | 0,01 - 0,03 | 40 |
| NMVOC* | ? | 11 |
| Rikkidioksidi | ? | - |
*NMVOC tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä metaania lukuun ottamatta.
Lähde: IPCC 2001, YM 1997
VOC-yhdisteet
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Compounds, VOC) on yhteinen nimitys metaanille ja muille kaasumaisille orgaanisille yhdisteille. Kasvihuonekaasutarkasteluissa metaani käsitellään näistä tärkeimpänä erikseen ja VOC tarkoittaa muita yhdisteitä. Yleisesti käytetään myös lyhennettä NMVOC (nonmethane VOC).
VOCit vaikuttavat suoraan absorboimalla maan lähettämää lämpösäteilyä, mutta niiden tärkeämpi vaikutuskanava on epäsuora. Ne reagoivat ilmassa olevien hydroksyyliradikaalien (OH-) kanssa ja muodostavat alailmakehän otsonia, joka on kasvihuonekaasu. Yläilmakehään päästyään ne reagoivat OH-:n kanssa muodostaen vesihöyryä, joka myös on kasvihuonekaasu. VOC:t muuttuvat myös metaaniksi.
Lähteet: Ilmasto.org,
IPCC
.png)