<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Koronavirus tarttuu ilmavälitteisesti - Käsitys viruksen tartuntamekanismista on muuttunut pandemian aikana

 

Kun koronavirus lähti liikkeelle vuoden 2019 lopussa, vallitseva käsitys virustautien leviämisestä oli se, että virus tarttuu pinnoilta sekä pisaratartuntana aivastusten ja yskimisen seurauksena. Tartuntamekanismia ryhdyttiin tutkimaan nopeasti eri puolilla maailmaa, kun teoriassa esiintyi puutteita. Pandemian edetessä ymmärrettiin, että koronavirus leviää ilmassa aerosolien välityksellä. 

Suomalainen tutkimusryhmä ennusti tartuntamekanismin ensimmäisten joukossa 

Alkuvuonna 2020 Suomessa perustettiin 30 henkilön tutkimusryhmä, joka ryhtyi selvittämään koronaviruksen leviämisen mahdollisuutta ilmassa. Pian kävi ilmi, että yleinen käsitys virustautien leviämisestä oli puutteellinen. Parin kuukauden kuluttua tutkimusryhmä julkaisi vertaisarvioidun artikkelin, joka ennusti ensimmäisten joukossa maailmassa pelot ilmavälitteisestä tarttumisesta todeksi: koronavirus leviää hengitysilmassa pienten aerosolipartikkeleiden mukana. Pandemian aikana tehty havainto oli käänteentekevä - tutkijat kutsuvat sitä paradigman muutokseksi. Samankaltainen muutos nähtiin aiemmin muun muassa tuberkuloosin ja tuhkarokon leviämistä koskevissa ajattelutavoissa. 

 

Vallitsevan käsityksen mukaan koronaviruksen ajateltiin tarttuvan pinnoilta sekä pisaroiden kautta, jotka putoavat sekunneissa vain noin metrin päähän tartuntalähteestä. Tutkimuksissa selvisi, että hengitysteistä lähtevät aerosolit ovat niin pieniä, että ne pysyvät ilmassa pitkään ja voivat levitä laajalle alueelle sisätiloissa. Riski on suuri erityisesti silloin, kun ihmiset puhuvat kovalla äänellä, laulavat tai hengästyvät.

Uusi tieto tartuntamekanismista toi muutoksia suosituksiin

Pandemian alussa kansalaisille painotettiin, että tehokkain tapa välttää tartunta on käsien pesu. Samaan aikaan kasvomaskien käytöstä arvioitiin olevan jopa haittaa. Tutkijat huolestuivat päättäjien ja asiantuntijoiden toimista tartuntojen torjunnassa, sillä saatujen tutkimustulosten mukaan oli vahvat perusteet uskoa, että koronavirus tarttuu ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa. 

 

Tieto tartuntamekanismista lisääntyi ja sadat tutkimukset maailmalla alkoivat näyttää saman suuntaisia tuloksia viruksen tarttumisesta ilmassa. Keväällä 2021 lääketieteen aikakauslehti Lancet listasi artikkelissaan kymmenen argumenttia, joiden mukaan nimenomaan aerosolivälitteinen leviäminen olisi koronaviruksen pääleviämismekanismi. Tutkimustulosten myötä myös yleiset ohjeistukset virukselta suojautumiseen alkoivat muuttumaan vähitellen ja suosituksiin lisättiin torjuntakeinoja, jotka ehkäisevät ilmavälitteisiä tartuntoja. 

Ilmahygienialla tärkeä rooli virukselta suojautumisessa

Koronaviruksen leviämistä ilmassa pidettiin pandemian alussa ”kauhuskenaariona”. Tutkijat ovat kuitenkin oivaltaneet, että ilmavälitteisiä tartuntoja voidaan ehkäistä oikeilla toimenpiteillä. Toimivia keinoja tartuntojen ehkäisyyn ovat kasvomaskit sekä ilmahygienia, joka tarkoittaa sisäilman viruspitoisuuksien alentamista tehokkaalla ilmanvaihdolla sekä ilmanpuhdistimilla.

 

Ilmahygienia tulee Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorisen mukaan olemaan kasvava trendi, kun koronarajoituksia puretaan. 

”Virus ei poistu vielä minnekään. Ihmisten pitää silti uskaltaa luottaa siihen, että he voivat mennä turvallisesti töihin, harrastuksiin, tapahtumiin ja baareihin”, sanoo Vuorinen Helsingin Sanomien artikkelissa. Vuorisen mukaan tulevaisuudessa kohdistetulla ilmahygienialla voisi olla merkitystä kaikkien hengitystieinfektioiden torjunnassa.

 

Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2021. Suomalaistutkijat oivalsivat viruksen tartuntamekanismin.