Sisäilman laatuun vaikuttaa monista eri lähteistä peräisin olevat ilman epäpuhtaudet. Osa näistä epäpuhtauksista on lähtöisin ihmisistä ja eläimistä, osa taas esimerkiksi ihmisten toiminnasta, siivousaineista, elektroniikasta, ulkoilmasta ja rakennusmateriaaleista. Epäpuhtauksien kokonaismäärän lisäksi niiden erilaiset ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi ilmanlaatuun. Epäpuhtaudet voivat olla pieniä tai ultrapieniä, kiinteitä tai kuitumaisia hiukkasia, kemiallisesti haihtuvia tai erittäin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä tai VVOC-yhdisteitä) tai mikrobiologisia itiöitä.
Osa näistä päästöistä ovat normaali ilmiö osa sisäilmaa eikä aiheuta ongelmia, mutta osa heikentää ilmanlaatua siinä määrin, että ne aiheuttavat terveysriskin ja voivat aiheuttaa epämukavuutta rakennuksen asukkaille. Ennen kuin päätetään, mihin toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi on ryhdyttävä, on tärkeää saada näytteenoton ja analyysin avulla kuva siitä, mitä ei-toivottuja epäpuhtauksia sisäilmassa on.
Rakennusmateriaalien sisältämien kemiallisten yhdisteiden päästöt
Ihmisen toiminnasta aiheutuviin epäpuhtauksiin kuuluvat aineenvaihdunnan sivutuotteet, kuten hiilidioksidi ja tietyt ketonit ja hiilivedyt. Lisäksi ihmiset levittävät viruksia ja bakteereja. Sisäilman laatuun vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisten suorittamat aktiviteetit, kuten tupakointi, ruoanlaitto ja jopa erilaiset käsityöt.
Hyvin yleinen ei-toivottujen päästöjen lähde ovat kemialliset yhdisteet, joita käytetään rakennusmateriaaleissa niiden teknisten ominaisuuksien parantamiseksi. Esimerkkejä ovat lastulevyjen, täyteaineiden, liimojen, liuottimien ja maalien valmistus. Erityisesti uudet materiaalit voivat päästää suuria määriä epäpuhtauksia sisäilmaan useiden kuukausien ajan sen jälkeen, kun rakennus on kunnostettu tai valmistunut. Väärin valmistetut, varastoidut tai asennetut materiaalit voivat myös aiheuttaa ongelmia.
Kosteusvaurioiden riski
Tärkeä syy rakennusmateriaalien ongelmiin on myös kosteus, joka voi aiheuttaa erilaisia reaktioita ja myös tuhota tai vaikuttaa haitallisesti materiaalin alkuperäisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi 2-etyyliheksanoli on yleinen haitallinen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhdiste, jota voi muodostua, kun muovien ja kumin pehmittimet hajoavat kosteuden vaikutuksesta. Vanhoissa rakennuksissa kreosoottia on käytetty laajalti kosteudeneristeenä puutavaran kyllästyksessä. Tällaista rakennusta kunnostettaessa on huolehdittava siitä, että kreosootin sisältämät syöpää aiheuttavat PAH-yhdisteet (esim. naftaleeni, antraseeni, pyreeni ja fenantreeni) eivät pääse sisäilmaan. Muita huolta aiheuttavia yhdisteitä, joita voi vapautua sisäilmaan vaurioituneista rakennusmateriaaleista, ovat TXIB (PVC-mattojen prosessiliuotin), styreeni (nestemäinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään muovien ja kumin valmistuksessa), heksanaali (alkyylialdehydi) ja formaldehydi.
Mikrobit voivat aiheuttaa vakavia ongelmia
Kosteus ja riittämätön ilmanvaihto ovat yleisiä syitä, miksi mikrobeja havaitaan rakenteissa ja eri rakennusmateriaalien pinnoilla. Mikrobit voivat vapauttaa sisäilmaan itiöitä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa vakavia ongelmia. Aktinobakteerit ja Aspergillus-sienet ovat esimerkkejä tyypillisestä kosteusvauriosta kertovista mikrobilöydöksistä.
Asbestin ja muiden pienhiukkasten vaarat
Asbestia on käytetty laajalti rakennusmateriaaleissa ja eristeenä sen hyvän lämmöneristyskyvyn ja paloturvallisuuden vuoksi. Suomessa asbestin käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 1994 lähtien, koska se voi aiheuttaa asbestoosia ja keuhkosyöpää. Tästä syystä rakenteita purettaessa on varmistettava, ettei asbestia pääse sisäilmaan. Asbestin lisäksi myös mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa ongelmia. Näitä kuituja voi päästä sisäilmaan rakennuksen eristemateriaaleista ilmavuotojen ja likaisten ilmanvaihtokanavien kautta. Muita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa ongelmia sisäilmassa, ovat hyvin pienet nanohiukkaset, jotka voivat sisältää muun muassa ftalaatteja (polymeerien pehmittimiä), palonestoaineita ja raskasmetalleja.
Asbestinäytteiden analysointia Ositum Oy:n laboratoriossa
Ulkoilman saastuminen
Ulkoilman epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakennuksiin ilmanvaihtojärjestelmien ja rakennusten rakenteellisten vuotojen kautta. Tyypillisiä ulkoilman epäpuhtauksia ovat liikenteen ja teollisuuden päästöt, kuten hiilimonoksidi, hiilivedyt, hiukkaset sekä rikin ja typen oksidit. Orgaaniset allergeenit, kuten siitepöly, voivat myös aiheuttaa ongelmia allergikoille. Radon-kaasu voi olla suuri ongelma, jos rakennus sijaitsee radonille alttiilla alueella. Pitkäaikainen altistuminen radonille voi johtaa keuhkosyöpään. Koska radon on väritöntä, hajutonta ja mautonta, sen havaitsemiseksi tarvitaan mittalaitteita.
Me Ositum Oy:ssä uskomme, että sisäilmaongelmat johtuvat pääasiassa kemiallisesti haihtuvista ja erittäin haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, mikrobeista ja niiden aineenvaihduntatuotteista ja/tai mineraalivillakuiduista. Tärkeimmät syyt ovat usein kosteuden aiheuttamat materiaalivauriot, vääränlainen materiaalivalinta ja/tai huono ilmanvaihto. Sisäilman epäpuhtauksien havaitsemiseen ja analysoimiseen on saatavilla tehokkaita välineitä sekä tehokkaita ratkaisuja niiden poistamiseksi.
---
Lisätietoa Ositum Oy:stä ja Juhani Kronholmista
Juhani Kronholmin työhön Vantaan Ositum Oy:ssä kuuluu ympäristösovellusten ja -tekniikoiden käyttö sisäilman laadun (esim. VVOC ja VOC-yhdisteet), materiaalipäästöjen (FLEC-analyysi) ja vaarallisten yhdisteiden (esim. PAH, PCB, asbesti, metallit) määrittämiseen. Tärkeimmät välineet näiden yhdisteiden määrittämiseksi ovat SEM-EDX-, TD-GC-MS-, GC-MS- ja MP-AES-tekniikat. Juhani Kronholm ja muut Ositum Oy:n asiantuntijat vastaavat myös eri tekniikoiden ja analyysivälineiden jatkokehityksestä. Ositum Oy on 20 vuoden aikana ollut mukana yli 30 000 sisäympäristöön liittyvässä projektissa. Yritys on luonut ainutlaatuisen tietokantasovelluksen, jonka avulla se voi raportoida muun muassa VOC- ja VVOC-päästöjen analyysituloksia. Tietokannassa on noin 600 000 tietuetta, jotka helpottavat tehtyjen analyysien tulkintaa.
.png)