<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Laboratoriotutkimuksilla tarkkaa tietoa epäpuhtaan sisäilman aiheuttajista

 

Puhdas sisäilma parantaa työtehokkuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää yleistä viihtyvyyttä. Tämän takia kynnys sisäilmatutkimuksen teettämiselle tulisikin olla hyvin matala eikä sen aloittamisen kanssa kannata aikailla. Toisinaan tutkimuksia kannattaa tehdä vaiheittain, huonon sisäilman aiheuttajia yksitellen poissulkien. Itse tutkimuksen tekemisen kanssa ei siis ole syytä hätiköidä. Epäpuhtaan sisäilman aiheuttamia tyypillisimpiä oireita ovat muun muassa erilaiset allergiset oireet (silmien kutina, tuntemukset kurkussa), jatkuva päänsärky, poskiontelotulehdukset, epämiellyttävät tai oudot hajut ja pitkittynyt flunssa.

 

Minkälaisia laboratoriotutkimuksia sisäilmasta tehdään ?

 

Erilaisia sisäilmaongelmiin liittyviä laboratoriotutkimuksia joilla sisäilman laatua selvitetään, ovat homeongelmiin ja kosteusvaurioihin liittyvät mikrobiologiset analyysit, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määritykset ja kuituanalyysit. Mikrobinäytteitä voidaan ottaa joko sisäilmasta, rakennusmateriaaleista tai suoraan pinnoilta.

 

  • Ilmanäytteillä on merkittävä rooli selvitettäessä hengitystie- tai silmäoireiden aiheuttajia. Näytteidenottotavoista yleisimpiä ovat impaktorilla otettavat näytteet. Myös muita menetelmiä löytyy.
  • Pinta- ja materiaalinäytteillä saadaan apua itse ongelman ratkaisuun jäljittämällä kohteita, joista mikrobit ovat peräisin. Pintanäytteet kerätään sivelemällä.
  • Teknisten mineraalikuitujen näytteet kerätään geeliteipillä. Teippimenetelmällä saadaan selville kuitujen kokonaismäärä tutkittavalla pinnalla. Mikäli kuitujen lähde on epäselvä, voidaan kuitutyypit tutkia erikseen ottamalla samasta näytteenottopaikasta pyyhintäpölynäyte.
  • Mikäli sisäilmasta halutaan ottaa näytteitä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) tulee kiinnittää erityistä huomiota näytteenottoon, laboratorion valintaan sekä näytteiden tulkintaan. Tulokset pitää pystyä tulkitsemaan sisäilman laadun kannalta. Pelkät pitoisuudet ja määrät eivät vielä auta.

Näytteenottovaiheessa huolellisuutta

 

Jotta analyysitulos vastaa näytteen alkuperäistä mikrobistoa, tulee laboratoriolla olla tiedossa tulosten luotettavuuteen vaikuttavat asiat ja poikkeavat mikrobilähteet.

 

Ilma- ja pintanäytteiden virhelähteitä saattavat olla mm:

 

  • Käynnissä oleva siivous
  • Vaatteiden mukana kulkeutuvat mikrobit
  • Rakenteiden aukaisu
  • Korjaus- tai purkutyöt
  • Huonekasvien mullan käsittely
  • Ulkoilman mikrobisto sulan maan aikana

 

Kun materiaalinäytteitä ottaessa edetään oletetusti puhtaasta materiaalista kohti vaurioituneempaa vältetään virhetulkintaan johtavan mikrobiston pääsy näytteeseen. Myös puhtaiden välineiden käyttö on välttämätöntä. 

 

Varmista että laboratorio on akkreditoitu

 

Suomen kansallinen akkreditointia suorittava taho on FINAS akkreditointipalvelu (Finnish accreditation service). Laboratorioiden osalta akkreditointi tarkoittaa laadun varmistamista, eli kaikki sidosryhmät voivat luottaa akkreditoidun laboratorion tuottaman tiedon oikeellisuuteen. Finasin vuosittain suorittamat määräaikaisarvioinnit varmistavat laadun myös jatkossa.

 

Lähteet: TTL, THL, Hengitysliitto, Sisäilmayhdistys, Ositum, Mikrobioni, Bestlab (edellisten www-sivut, luettu 25.11.2019)

 

 

Tutustu lisää aiheeseen lataamalla ilmainen oppaamme