<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Milloin sisäilmaa pitää puhdistaa?

 

Sisäilma pitää puhdistaa aina, kun kiinteistössä oleva ihminen reagoi huoneilman laatuun. Oireita ovat esimerkiksi nenän tukkoisuus, silmien punoitus ja kirvely, päänsärky ja jopa astmaoireet.

 

Työntekijöiden jatkuvasti altistuessa oireita aiheuttaville epäpuhtauksille, tilanne yleensä pahenee johtaen todennäköisesti työnantajalle kalliisiin poissaoloihin. Sisäilmaongelman aiheuttamia oireita hoidetaan usein astmalääkkeiden avulla, tai yksinkertaisesti siirtämällä oireileva henkilö toisiin tiloihin. Astmalääkkeet kuitenkin hoitavat vain oiretta, eivät oireen lähdettä, mikä tietenkin olisi hyvä poistaa.

 

Tutkimusten perusteella tiedämme, että yksikin ylimääräinen aine tai hyvin pienetkin hiukkasmaiset epäpuhtaudet, tai niiden yhdistelmät, saattavat olla terveydelle haitallisia.

Tästä syystä terveysviranomaiset, kuten esimerkiksi Valvira* Suomessa (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ovat laatineet raja-arvot usealle haitalliselle aineelle sekä hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksille sisäilmassa.

Tärkein sisäilmamittari on ihminen

 

Tärkein sisäilman mittari on ihminen, joka viettää suuren osan aikaansa sisätiloissa. Ihmisen nenä haistaa useita aineita pienissäkin pitoisuuksissa. Sisäilman laatua voidaan nykyään myös mitata, jolloin eri hiukkasten pitoisuuksista saadaan luotettavaa dataa.

 

Tuloksissa esiintyy nimiä kuten TVOC, MVOC ja VOC-yhdisteet ja mittayksikkönä on usein käytetty µg/m3. Näitä aineita ovat erilaiset VOC:t (Volatile Organic Compound), mikä tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja MVOC:t (Microbial Volatile Organic Compound) eli mikrobiperäiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet.  Näistä aineista voidaan käyttää myös nimitystä TVOC (Total Volatile Organic Compound) eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä.

 

Esimerkiksi Suomessa Valviran asumisterveysasetuksen toimenpiderajat* ovat eri yhdisteille seuraavat:

 

  • 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli di-isobutyraatti (TXIB) 10 µg/m3.
  • 2-etyyli-1-heksanoli (2-EH) 10 µg/m3.
  • Naftaleenin hajua ei saa esiintyä lainkaan ja toimenpideraja on 10 µg/m3.
  • Styreenin toimenpideraja on 40 µg/m3.
  • Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m3.

 

VOC-yhdisteitä on useita, eikä ole selkeää näyttöä siitä, että tietty yksittäinen aine olisi terveydelle haitallinen. Usein ilmassa on samanaikaisesti useita haitallisia aineita, sekä erilaisia ulkoa tulevia polttoperäisiä tai kiinteistön rakenteista peräisin olevia pienhiukkasia, jotka yhdessä aiheuttavat tiloissa oleskeleville ihmisille oireita. 

Miten rajoittaa tilapäisesti terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita?

 

Ylitarkastaja Pertti Metiäinen on kirjoittanut Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Suomessa) antamassa ohjeessa 12/2018** koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen hyvin tarkat ohjeet siitä, että kiinteistössä tutkimuksien aikana tulee ihmisiä suojata haitallisia aineita vastaan. Hän kirjoittaa esimerkiksi, että ”ilmanpuhdistimilla voidaan vähentää ilmassa esiintyviä epäpuhtauksia” ja, että ”ilmanpuhdistimia voidaan käyttää pääasiassa väliaikaisesti korjausta odottaessa tai sen aikana suojaamaan ihmisiä viereisissä tiloissa tai korjauksen jälkeen olosuhteiden tasaantumista odotettaessa.”

 

Ilmanpuhdistimet ensiapuna terveyshaittaa aiheuttavissa olosuhteissa

 

Ilmanpuhdistimet ovat toimiva ensiapu kiinteistön sisäilmaongelman lähdettä etsittäessä, korjaussuunnitelmia tehtäessä ja jopa saneerauksen aikana. Huomioitavaa kuitenkin on, että ilmanpuhdistimet eivät poista ongelman aiheuttajaa, vaan korjaustoimenpiteet saattavat olla välttämättömiä. Ilmanpuhdistimet antavat lisäaikaa korjaushankkeelle, mikäli kunnassa on useita kiinteistöjä samaan aikaan odottamassa isoja korjaustoimenpiteitä. Kaikkea kun ei voi tehdä yhtäaikaa, eikä siihen aina riittäisi budjettikaan. Ilmanpuhdistimilla pystytään suojaamaan saneerausta odottavat ongelmakohteet, kunnes kiireellisimmät saneerauskohteet on saatu ensin valmiiksi.

 

*Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Osa 3 Asumisterveysasetus 14-19 Ohje 8/2016 nro 2731/06.10.01/2016. (s. 3 ja 9)

** Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen Ohje 12/2018 nro 13377/2018 (s. 40).

 

Tutustu lisää aiheeseen lataamalla ilmainen oppaamme