<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Miten sinä sijoittaisit oman kotikuntasi rahat sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi?

Viime aikoina olemme lukeneet ja kuulleet eri medioista Suomen kuntien haastavista taloustilanteista. Kuntien talousvajeen tekijöinä on viime aikoina nostettu esiin nouseva kustannustaakka, sekä myös väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien entistä pienemmät käyttövarat pitää käyttää entistä viisaammin, jotta ikäviltä leikkauksilta mm. henkilöstöpuolella vältytään. Keinoja, joilla voidaan saavuttaa säästöjä, peräänkuulutetaan laajalla rintamalla.

 

Ongelmien taustalla kiinteistöjen ikärakenne ja investointien riittämättömyys

 

Samalla lehdistö ja media kirjoittelee ahkerasti sisäilmaongelmista maamme kunnallisissa kouluissa, päiväkodeissa sekä terveydenhuollon rakennuskannassa. Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähdään merkittävimpänä taustasyinä sisäilmaongelmille. Valtava korjausvelka kunnissamme onkin yksi suuri tulevaisuuden haaste. Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Monella suuremmalla kunnalla ja kaupungilla onkin jo jonkinlainen tapa hoitaa sisäilmaongelmiaan, mutta monessa pienemmässä kunnassa näiden asioiden asiantuntemus voikin olla kovinkin kevyellä.  

 

Vaakakupissa ihmisten terveys ja budjetti

 

Näillä molemmilla varsin ajankohtaisilla aiheilla on suora yhteys – kutistuva kuntatalous. Rahan takia korjauksia pitää jaksottaa tuleville vuosille, mutta samalla pitäisi saattaa ongelmista kärsivät ihmiset välittömästi toimimaan terveisiin tiloihin. Monessa kunnassa vaadittujen korjaustoimenpiteiden kustannusarvio ylittää monikertaisesti budjeteissa varatut rahat. Joudutaan tilanteeseen, jossa vaakakupissa on ihmisten nykyinen ja tuleva terveys, sekä niukat rahavarat. Näiden haasteiden parissa pitäisi peräänkuuluttaa viisaita tekoja, joilla saadaan mahdollisimman paljon ongelmista hoidettua ilman merkittäviä lisäkustannuksia, tai jopa luomalla säästöjä. Onko tähän haasteeseen ratkaisua? 

 

  • Normaali ratkaisu on väistötilat. Jos kunnassa on jo käytössään terveet vaihtoehtoiset tilat, on tämän tietenkin hyvä ratkaisu. Tähän liittyy kuitenkin yleisesti haasteita – ovatko tilat tarkoituksen mukaiset ja miten hoidetaan esim. koulukuljetukset uuteen mahdollisesti pidemmällä sijaitsevaan osoitteeseen? Vaihtoehtoiselle tilalle on myös tuottovaatimus, joten tästä muodostu kunnalle vuokran muodossa ylimääräinen menoerä.

 

  • Toinen ratkaisuvaihtoehto on paviljongit ns. parakkiratkaisut, joita käytetään yleisesti opetustoimessa. Nämä yleensä tuodaan koulun pihalle, tyypillisesti sijoitetaan urheilukentälle. Parakit ovat yleensä terveitä, mutta tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia – yleisesti ahtaus ja matala huonekorkeus nähdään ongelmakohteina. Samoin ruokailun järjestäminen ja liikunnan sekä muun erikoistiloja vaativan opetustoiminnan organisointi luo haasteita. Terveydenhoidon tarpeita harvoin voidaan järjestää parakeissa. Parakkiratkaisuista muodostuu menoerä vuokran muodossa, joka yleensä on normaalia toimitilavuokraa korkeampi / m2.

 

  • Kolmas tapa on siirtää oireilevat henkilöt muihin tiloihin – jolloin ratkaistaan vain osa ongelmaa. Tarvitaan kuitenkin väistötilat tuolle siirrettävälle osalle henkilöitä. toiminta jakaantuu ja lisäresurssien tarve kuljetusten ja erityisjärjestelyjen osalta maksaa taas rahaa.

 

  • Neljäs tapa on ilmanpuhdistimet. Ilmanpuhdistimilla voidaan suodattaa ilmasta pois haitalliset aineet ja kaasut sisäilmasta. Näin kustannukset jäävät yleensä merkittävästi alle väistötila- tai parakkiratkaisujen. Lopputuloksena toimintaa voidaan jatkaa tarkoituksenmukaisissa terveissä tiloissa, myös niissä kiinteistöissä, joissa sisäilmaongelma on havaittu ja todettu. Sisäilmasuodattimia on monen laatuisia, eivätkä kaikki teknologiat ja laiteet suoriudu haastavimmista kohteista. Monesti sisäilmaongelmat ovat myös kokonaisuustekijöitä, joita ei voida eliminoida ilmanpuhdistimilla, jotka tehoavat vain tiettyyn haittatekijään.

 

Terveelliseksi puhdistettua ilmaa palveluna

 

Genano tekniikka on suomalainen patentoitu ilmanpuhdistustekniikka, jota käytetään laajasti kansainvälisesti muun muassa terveydenhuollon vaativissa olosuhteissa. Genano tarjoaa nanoluokan ilmanpuhdistimia palveluperiaatteella kuntien ja kaupunkien käyttöön, jossa maksetaan vain ennalta yhdessä sovituista saavutettavista tuloksista.

 

Genano toimii kokonaisvaltaisesti ja suojaa koko kiinteistön kerralla, ja veloitus tapahtuu kuukausiperusteisesti, joko joustavalla vuokrasopimuksella tai kiinteällä määräaikaisella sopimuksella. Palvelumme kattaa kokonaisvaltaisen sisäilmaongelmien ratkaisun, sisältäen kartoituksen, mitoituksen, mittaamisen ja seurannan sekä tulosten varmistamisen.

 

Genano ilmanpuhdistimet toimivat ainoana ilmanpuhdistimena, monista muista ilmanpuhdistimista poiketen, suodattamalla ilmasta jopa 3 nanometrin kokoiset hiukkaset, eli ne meidän elimistölle kaikkein vaarallisimmat hiukkaset. Samalla Genano muista poiketen eliminoi kaiken eloperäisen materian sekä suodattaa haitalliset kaasumaiset yhdisteet hengitysilmasta. Lukuisissa kohteissa on todettu Genano sisäilmapalvelun tuottaneen tavoitellut tulokset – tästä myös myönnämme takuun.

 

Miten sinä sijoittaisit oman kotikuntasi rahat viisaimmalla tavalla sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi? 

 

Tutustu lisää aiheeseen lataamalla ilmainen oppaamme