<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

WHO:n raportti: A World at Risk – pandemian riski kasvaa!

 

Seuraavaan artikkeliin on koottu huolestuttavia seikkoja Maailman terveysjärjestön WHO:n uudesta A World at Risk -raportista. Artikkelissa tarkastellaan esimerkin avulla miten reagoimme pandemian uhkaan liian hitaasti.

 

Kun kävin läpi WHO:n uutta raporttia, keräsin samalla keskeisiä – ja hyvin huolestuttavia – tietoja, joiden avulla raportin viestiä voidaan analysoida tarkemmin. Raportissa kerrotaan seuraavaa:

 

Jos mennyt on esimakua tulevasta, nopeasti etenevän ja erittäin vaarallisen pandemian uhka on todellinen: miten hengitysteitse leviävä taudinaiheuttaja eli patogeeni voi tappaa 50–80 miljoonaa ihmistä ja tuhota lähes 5 prosenttia maailmantaloudesta. Tällainen maailmanlaajuinen epidemia olisi katastrofaalinen ja saisi aikaan laajaa tuhoa, epävakautta ja epävarmuutta. Maailma ei ole valmistautunut.

 

Olemme suhtautuneet pandemioihin samalla tavalla liian kauan: paniikkia seuraa välinpitämättömyys. Vakava uhka saa meidät toimimaan, mutta vaara unohtuu nopeasti, kun uhka pienenee. Nyt voi olla jo liian myöhäistä.

 

Epidemiat ovat maailmassa yhä yleisempiä. WHO:n tietoon tuli 1 483 epidemiaa 172 maassa vuosina 2011–2018 (3). Influenssa, äkillinen vakava keuhkotieoireyhtymä (SARS), Lähi-idän hengitysoireyhtymä (MERS), ebola, zikavirus, rutto ja keltakuume ovat esimerkkejä uudenlaisista tuhoisista epidemioista, jotka voivat levitä nopeasti. Niitä havaitaan entistä useammin, ja niitä on yhä vaikeampi hallita.

 

Pandemian eli maailmanlaajuisen epidemian riski kasvaa. Luonnolliset sekä tahattomasti tai tahallisesti aiheutetut tapaukset synnyttävät yhdessä ”katastrofaalisia maailmanlaajuisia biologisia riskejä”.

Maailma ei ole valmistautunut nopeasti etenevään pandemiaan, jonka saa aikaan hengitysteitse leviävä taudinaiheuttaja. Tällainen pandemia saattaisi lukuisten kuolemantapausten lisäksi aiheuttaa paniikkia, vaarantaa kansallisen turvallisuuden ja vaikuttaa merkittävästi maailmantalouteen ja -kauppaan.

 

Valtaosa kansallisista terveydenhoitojärjestelmistä ei pystyisi hoitamaan valtavia potilasmääriä eikä estämään patogeenin nopeaa leviämistä ja sen aiheuttamia kuolemia.

 

Hengitysteitse leviävät tuhoisat patogeenit, kuten tavallista vaarallisemmat influenssat, ovat nykyaikana maailmanlaajuisia riskejä. Hengityksen kautta leviävät patogeenit voivat sairastuttaa paljon ihmisiä nopeasti ja levitä nopeasti eri alueille liikenteen välityksellä.

 

Luonnollisten patogeenien aiheuttamien pandemioiden riski on kasvanut, ja lisäksi on olemassa riski, että tauteja aiheuttavia mikro-organismeja kehitetään tai aktivoidaan laboratorioissa. Jos valtiot, terroristiryhmät tai yksittäiset ihmiset kehittävät tai saavat haltuunsa biologisia aseita, jotka toimivat samoin kuin uudet ja tuhoisat hengitysteitse leviävät patogeenit, seuraukset voivat olla yhtä vakavat tai jopa vakavammat kuin luonnollisilla epidemioilla. Sama koskee tilanteita, joissa epidemioita aiheuttavat mikro-organismit pääsevät leviämään vahingossa.

Hengitysteiden infektioiden takana pienenpienet patogeenit

Edellä kuvatut tapaukset ovat pelottavaa luettavaa. Ne saavat pohtimaan, miten voisimme valmistautua paremmin. Keinoja on tietysti useita rokotuksista ja lääkkeistä aina infrastruktuureihin ja poliittiseen tahtoon.  Nämä ovat merkittäviä kysymyksiä, jotka on ratkaistava jollakin tavalla. Yli 20 vuoden kokemukseni ilmatartuntojen torjunnasta sairaaloissa saa minut miettimään, miksi reagointi on niin hidasta. 

 

Raportissa korostetaan, että hengitysteitse leviävät tuhoisat taudinaiheuttajat ovat tappavan pandemian suurin riskitekijä. Jo jonkin aikaa on ollut tiedossa, että hengitysteiden infektioiden ilmatartunnat ovat lisääntyneet.  Tavallisimmin niihin ovat syynä erittäin pienet taudinaiheuttajat – salakavalat näkymättömät patogeenit.

Ilmatartuntojen torjunta sairaaloissa perustuu vanhanaikaiseen teknologiaan

Mitä meidän pitäisi tehdä? Seuraavassa on muutama esimerkki alalta, jonka tunnen hyvin.

 

Sairaaloissa käytettävät teknologiat perustuvat edelleen 1950-luvuilla keksittyihin kuitusuodattimiin. Ne eivät pysäytä viruksia ja toimivat lisäksi bakteerien ja sieni-itiöiden kasvualustoina.

Käytettävissämme olisi kuitenkin innovatiivisia teknologioita, jotka pysäyttävät jopa ultrapienet hiukkaset ja tappavat samalla kaikki mikrobit.

Perinteiset ohjeistukset kuitenkin edellyttävät HEPA-suodattimien käyttöä – siitäkin huolimatta, että eristyshuoneissa työskentelevä henkilöstö pelkää patogeenien mahdollista vapautumista kuitusuodattimista ja jatkuvasta painehäviöstä johtuva alipaineen määrän vaihtelu synnyttää riskitekijöitä. 

 

Meillä on ratkaisu tähän kaikkeen, mutta säännökset ovat jääneet pahasti jälkeen teknologian kehityksestä. Nopeampaa reagointia tarvitaan!

 

Lähde: Global Preparedness Monitoring Board. A world at risk: annual report on global preparedness for health emergencies. Geneva: World Health Organization; 2019. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.

 

Koko raportti: https://apps.who.int/gpmb/assets/annual_report/GPMB_annualreport_2019.pdf

 

Lue lisää tutkimustuloksista

Lataa englanninkielinen Research Tests and Results of Genano air Decontamination Solutions.