<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Sisäilmaongelman lähdettä etsittäessä täytyy kiinnittää huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen

Mikä luo meille sisäilmasta huonon vaikutelman? Syitä on useita ja paljon puhuttu home on vain pieni osa kokonaisuudesta  - ja itse asiassa paljon pienempi osa kokonaisuudesta. Itse asiassa paljon pienempi ongelman aiheuttajista kuin luullaan. Hyvin usein kyse on mikrobitoiminnasta ja mikrobien päästöistä, mutta kuinka paljon on sellaisia vaikuttimia, joita emme tiedä. Liittyykö asiaan kemiallinen kuorma, joka todennäköisesti muuttuu ja kasvaa koko ajan.

Kuinka paljon meidän oma vasteemme on muuttunut ajan ja sukupolvien myötä?

Kiinteistöissä on tyypillisesti lähes aina mikrobitoimintaa, sitä on joka puolella ollut aina ja tulee olemaan. Kysymys onkin siitä, mikä sen toiminnan muuttaa haitalliseksi tai milloin yleensä alkaa muodostua haitallista kasvustoa tai mikrobitoimintaa. Vanhat kannat ovat voineet olla rauhallisessa tilassa vuosikausia tai vaikka kymmeniä vuosia, mutta joku saa lepotilassa olevan kannan agressiiviseksi. Mikäli olosuhteet ovat otolliset, uusiakin kasvustoja pääsee muodostumaan. Rakennuskanta kuitenkin ikääntyy vuosien myötä, ja usein sääolosuhteet, kuten kosteat talvikaudet, aiheuttavat haasteita rakennuksen ylläpitoon. Kaikki mikrobitoiminta ei tietenkään ole haitallista, eivät edes homeet. Metsähän on täynnä lahoavaa puuta ja kasvustoa sekä homeita emmekä me metsässä sairastu.

Kokemuksieni myötä näyttäisi, että joku muutos on yhteinen tekijä; hyvin usein ilmanvaihdollinen muutos

Johtuvatko ongelmat ilmanvaihdossa tapahtuneista muutoksista?

Kokemuksieni myötä näyttäisi, että joku muutos on yhteinen tekijä: hyvin usein ilmanvaihdollinen muutos. Ongelmainen kiinteistö voidaan ”demonisoida” ja lopulta jopa purkaa, joskus ainoastaan huonosti toteutetun kanavanuohouksen johdosta. Kierresaumoihin on voinut kertyä monenlaista kiinteytynyttä epäpuhtautta. Ulkoa tulleita päästöhiukkasia, eristekuidusta jauhautunutta villapölyä, rakennuspölyä, hienoa hiekkaa jne. Jos nuohouksen jäljiltä irronnutta ainesta ei puhdisteta huolellisesti, saattavat epäpuhtaudet lähteä liikkeelle ja niitä riittää pitkäksi aikaapahimmassa tapauksessa on myös kenties rikottu jakolaatikoiden tai äänenvaimentimien eristeitä. Sellaisiakin ongelmia olemme havainneet, että palopellit ovat huomaamatta lauenneet ja näin paine-erot voivat olla huomattavia ongelman aiheuttajia. Rakennuksen pienetkin reiät vuotavat riittävästi, kun virtaus on jatkuvaa - sekunneista ja minuuteista toiseen, vuorokaudet ympäriinsä. Tämä voi tuoda mukanaan epäpuhtauksia yllättävistäkin paikoista.

Hyvinkin säädetyssä ilmanvaihtojärjestelmässä voi tapahtua muutoksia jotka vaikuttavat joten seuranta on tärkeää. Likaiset tai kastuneet suodattimet riittävät muuttamaan painesuhteita radikaalisti.

Tiukkaan kilpailutettu toteutus saattaa myös tulla kalliiksi kun ratkaisu osoittautuu vajaatehoiseksi, ehkä jo lähtökohtaisesti mutta etenkin kun usein on käyttötarkoitusta tai henkilömäärää muuttunut. Kasvaneet päiväkotiryhmät ovat yleinen esimerkki. Kohonneet lämpötilat, puutteellinen ilmanvaihto ja toimintaan liittyvä hurja hiukkaskuorma riittää tekemään olosuhteista epämiellyttäviä.

Pienetkin määrät hienoksi jauhautunutta eristevillaa riittää ärsyttämään silmiä ja hengitysteitä

Vahvasti alipainen ilmanvaihto on hyvin usein itse laukaisija. Näin ilmanvaihtojärjestelmä pyrkii kiskomaan korvausilmaa paikoista, joista tulee kaikkea muuta kuin puhdasta ilmaa. Nämä epäpuhtaudet eivät aina ole homeita, vaan esimerkiksi betoni- tai muuta rakennuspölyä. Joskus syyllinen voi olla yllättävänkin kaukana oireilijoiden toimitiloista, jolloin oireiden lähdettä on vaikea paikantaa. Ongelman aiheuttaja saattaa olla jopa kellarissa, tai yleensä maanalaisissa kerroksissa. Esimerkiksi kreosoottipiki saattaa kokemuksieni mukaan olla syyllinen niissä tapauksissa, joissa ei tahdo löytyä mitään selkeästi havaittavaa tai yleistä sisäilman epäpuhtauksien lähdettä.  Tyypillistä tietysti vanhemman aikakauden rakennuksissa jolloin sitä on käytetty. Kreosoottipiki haisee pahalle, mutta ärsyttämään riittää niin pieni määrä, että sitä ei voida aistinvaraisesti huomata. Näihin voi kyllä liittyä maanalaisten kerrosten mikrobitoimintaa mitä vedetään samoja reittejä pitkin ylempiin kerroksiin. Mutta siis pienet yhteydet riittävät.

Usein ongelmien lähde voi olla kellarissa tai alakerroksissa, mutta oireiluja saattaa esiintyä vaikka yläkerrassa

Sisäilmaongelman lähde saattaa löytyä jopa eri kerroksesta

Sisäilmaoireiden aiheuttajaa etsitään luonnollisestikin ensisijaisesti siellä missä vaikutuksiakin havaitaan. On syytä kuitenkin huomioida, että rakennuksessa ilmavirtaukset kulkevat lähes väistämättä alhaalta ylöspäin, käytäviin, portaisiin, yläkerroksiin ja sitten huoneisiin. Koska ilmanvaihto säädetään alipaineiseksi ja poistot ovat huoneissa tai luokissa, niin sinnepäin rakennuksessa ilma virtaa. Tilakohtaisesti on toki tuloilma- ja poistoilmaventtiilit, mutta rakennuksen paine-erot eivät ole niin selkeitä. Kun kokonaispainesuhde on hieman alipaineinen, niin aina kun ulko-ovia avataan, nollaantuu niiden vaikutusalueen, kuten aulojen ja käytävien, ilmanpaine. Ja niissä tiloissa, joihin ei ole suoraa yhteyttä, pysyy paine alipaineisena, pyrkien tietysti tasoittumaan. Näin perusvirtaus on tiloihin päin. Tämän vuoksi usein ongelmien lähde voi olla kellarissa tai alakerroksissa, mutta oireiluja saattaa esiintyä vaikka yläkerrassa.

Tiedätkö, minkälaista on hyvä sisäilma?

Tutustu tarkemmin aiheeseen lataamalla ilmainen oppaamme.