<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=1843732482513221&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Tiesitkö, että suurin osa (70–80%) rakennuksen kustannuksista syntyy elinkaarella

 

Arkkitehtina uskon ja luotan ekologisiin ratkaisuihin. Kun kaupassa miettii luomutuotteen eroa ”tavalliseen”, siitä on usein valmis maksamaan. Sama valinta on tehtävä rakentamisessa.

 

Elinkaaren merkitystä ei useinkaan tiedosteta tai se jää taka-alalle ”hintakilpailussa”. Tämä on vahinko, sillä suurin osa (70-80%) rakennuksen kustannuksista syntyy todellisuudessa elinkaarella. Vähitellen, kun energiaratkaisut kehittyvät ja energian merkitys tässä yhtälössä vähenee, painopiste siirtyy yhä enemmän materiaaleihin, korjattavuuteen, siirrettävyyteen, rakentamisen laatuun, terveellisyyteen ja toimivuuteen, joka on myös osa arkkitehtuuria.

 

Arkkitehtuuriin vaikuttavia puurakentamisen tulevaisuuden trendejä ja ratkaisumalleja

 

Puurakennus on kaunis hiilinielu

 

Lähtökohtaisesti rakennusten julkisivujen, rungon ja pintarakenteiden olisi hyvä olla puuta, jolloin syntyy hiilinielu, joka sitoo hiilidioksidia pois ilmakehästä. Mitä pidempään rakennukset ovat käytössä, sitä kauemmin hiili on pois ilmakehästä. Kokonaisuutta täydennetään tarpeen mukaan teräskomponenteilla; teräspaaluperustuksilla, liittopalkeilla sekä liittimillä. Erilaisia betoni- ja kipsivaluja pyritään välttämään, kellari- tai ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta.

 

 

Kestävästi tuotetun puun monimuotoinen käyttö

 

Suomessa ja Euroopassa käytetään vain sertifioiduista metsistä korjattua, kestävästi tuotettua puuta. Euroopan metsiä hoidetaan kestävän kehityksen kriteerein.

Puujulkisivujen moni-ilmeisyys; lasipinnat, puutekstuurit, väri ja valo ovat keskeisiä arkkitehtonisia osatekijöitä, jotka kuuluvat puurakentamiseen. Sisätiloissa näkyvien puupintojen määrää lisääntyy merkittävästi samalla, kun kipsilevyjen käyttö vähenee. Puurakennuksessa on puun tunto, puuta eri muodoissaan väreinä ja valööreinä. Sitä ei tulisi peittää. Uudenlaisten puurunkojen monimuotoinen käyttö, arina-, hybridi-, algoritmirakenteina suurissa rakennuskomplekseissa on nykyisin mahdollista kehittyneen mallinnuksen avulla. Tämä avaa arkkitehtuurissa huimia mahdollisuuksia, joissa vain taivas taitaa olla rajana.

 

 

Ekologisuus ja kierrätys

 

Puurakentaminen ja sen konseptit tarjoavat erinomaisen lähtökohdan ekologisuuteen, pienempään hiilijalanjälkeen, kierrätettävyyteen sekä kotimaisuuteen.  

Perustamistapana kaikissa rakennustyypeissä, mahdollisuuksien mukaan, on hyvä käyttää optimoitua teräspaaluperustusta, mikä vastaa perinteistä tuuletettua, radonvapaata ”rossipohjaa”.

 

Ekologisuus tarkoittaa uusia energiaratkaisuja, lämpöpumppuja, lämpöpaaluja, aurinkoenergiaa.  Sisätiloissa voi hyödyntää, säteilyyn perustuvaa Itugraf-viilennys-lämmitys menetelmää, Granab- kaksoislattioihin perustuvia LVISA-asennustapoja ja esivalmistettuja saniteettikokonaisuuksia. Ekologinen ratkaisu puhtaaseen sisäilmaan löytyy IV-kanaviin asennettavasta sähköiseen ilmansuodatukseen perustuvasta, sisäilmajärjestelmästä.

 

 

Tulevaisuuden rakennuksissa hyödynnetään älykästä digitekniikkaa

 

Tulevaisuuden rakennukset toimivat älykkäällä digitekniikalla, kuten RF-sähköistys, LED-valaistus, olosuhdemittaus, sekä kierrätysmateriaalien; mm. vaahtolasin ja kuparin käyttönä. Ekologisilla tuotteilla on pieni hiilijalanjälki ja hyvä laatu, joka kestää. Ympäristötuotteita ovat mm. Innogreen Sadevesipuutarhat, kaupunki-viherseinät, erilaiset verkkorakenteet sekä ekologinen valaistus, jotka kaikki ovat puurakentamiseen liitettäviä arkkitehtonisia komponentteja.

 

 

Uudet rakentamisen mallit käyttöön

 

Asunto- ja julkisessa rakentamisessa on perusteltua kehittää uusia rakennustapoja; esivalmistusta, tila- ja suurelementtejä, jolloin esim. LEAN-mallilla tai PPP-mallilla saavutetaan merkittäviä etuja perineisiin rakennusprojekteihin ja käytäntöihin verrattuna. Näiden edut tulevat esiin muun muassa liikunta- ja monitoimihallien rakentamisessa. Tilaelementtien elinkaarta pystytään seurata elementteihin asennettavilla mittausantureilla, joilla pystytään seuraamaan elementin olosuhteita; kuten kosteutta, lämpötilaa, VOC-yhdisteitä.

 

 

Kaavoittaminen

 

Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitusratkaisut kuten esimerkiksi kumppanuuskaavoitus, luovat hyviä mahdollisuuksia ekologiselle puurakentamiselle. Aluerakennuskohteita ja puukortteleita rakentamalla päästään kylämäisten ja yhteisöllisten kokonaisuuksien toteutukseen. Myös lähiöiden täydennys- ja lisäkerrosrakentaminen puisena on perusteltua, esimerkiksi tilaelementtien keveyden perusteella. Rakennusaika on lyhyt ja päästään toteuttamaan ”vaikeitakin” tontteja.

 

 

Suunnitteluyhteistyön tärkeys heijastuu myös yhtenäisiin suunnittelu- ja rakenneratkaisuihin

 

Arkkitehtien ja erityissuunnittelijoiden yhteistyö tuotannon kanssa yhtenäistää myös puurakentamisen suunnittelu- ja rakenneratkaisuja. Erityisesti tila- ja suurelementtituotantona toteutettavien kohteiden lopputulos on merkittävästi riippuvainen koko suunnitteluketjusta.

 

Tilaelementtien tekeminen tehtaalla täysin valmiiksi tuo merkittäviä etuja perinteiseen rakentamiseen verrattuna. Kun työmaavaihe jää suurelta osin pois, tuotannossa ei synny eritystä materiaalien ”hukkaa”, tuotanto-olosuhteet (lämpötila, kosteus, valaistus) ovat hyvät ja työt voidaan tehdä valvotusti, työasennot paranevat, kun turha kantaminen ja nostaminen jää pois, työaikaa säästyy merkittävästi, työturvallisuus paranee, LVISA-asennukset voidaan tehdä valmiiksi yksiköittäin – ja työllistetään myös syrjäseudulla, siellä missä tuotanto sijaitsee. Rakennustyö muuttuu enemmän kokoonpanoksi ja perinteinen ”nikkarointi” jää pois. Ja mikä tärkeintä: tilaelementillä on myös selkeä hinta, jolloin kustannusten arviointi helpottuu.

 

 

Uudet kehittämisohjelmat tukevat ekologista rakentamista

 

Puuarkkitehtuurin uusi tuleminen on tosiasia. Uusia konsepteja toteuttaa ekologista ja kestävän kehityksen mukaista rakentamista etsitään kaikkialla: EU:n ja YM:n tutkimus- ja tukihankkeet, kuntien ja kaupunkien puurakentamisen kehittämisohjelmat, uudet kaavoitus- ja maankäyttömallit sekä rakennusteollisuuden murros, mutta myös sosiaalinen ja poliittinen päätöksenteko ilmentävät selkeästi halua vähentää CO2 päästöjä sekä luoda uutta ekologista rakennuskulttuuria.